Äänessä-podcast jakso 2: Maaret Kallio – miltä tuntuu rikkoa tabu?
Blogi

Äänessä-podcast jakso 2: Maaret Kallio – miltä tuntuu rikkoa tabu?

Drumin Äänessä-podcast on sarja oman äänen löytämisestä ja sen saamisesta kuuluville. Podissa jututetaan kiinnostavia ihmisiä siitä, miten oma ääni ja omat mielipiteet muodostuvat, ja miten niillä voi saada aikaiseksi hyvää. Psykoterapeutti ja mediapersoona Maaret Kallio kertoo podcastin toisessa jaksossa, mikä lyömätön yhdistelmä nosti hänen äänensä yhteiskunnalliseen keskusteluun, ja miltä tuntuu rikkoa tabu.

Silloin, kun Maaret Kallio oli vielä tuntematon Väestöliiton terapeutti, hän kirjoitti työnantajansa blogiin kirjoituksen, joka veti sivustolle niin paljon kävijöitä, että Väestöliiton sivut kaatuivat. Kallion kirjoituksen salaisuutta yritettiin tuolloin purkaa osiksi ja analysoida. Mikä siinä toimi niin hyvin? Nyt, vuosia myöhemmin, julkkisterapeutti-termiä kaihtava Kallio istuu kanssani Viestintätoimisto Drumin podcast-studiossa ja tietää jo paremmin, miksi on saanut äänensä niin hyvin kuuluviin yhteiskunnassa. Salaisuus on ollut siinä, että hän on onnistunut tuomaan esille ihmisenä olemista ja asiantuntijuutta rinnakkain. Se on ollut lyömätön yhdistelmä.

Rohkenen väittää, että ennen kuin Maaret Kallio tuli tunnetuksi Ensitreffit alttarilla -tv-ohjelman empaattisena psykoterapeuttina ja alkoi kirjoittaa Helsingin Sanomiin Lujasti Lempeä -blogiaan, me suomalaiset emme olleet lainkaan tottuneet puhumaan tunteistamme. Kallio loi kirjoissaan, blogissaan ja muissa julkisissa puheenvuoroissaan suurelle yleisölle työvälineet ja sanat omien tunteiden tunnistamiseen ja parempaan tunneilmaisuun. Kuulostaa unelmahötöltä, mutta on paljon enemmän. Kallio tuli rikkoneeksi tabun.

Riitänkö, olenko hyväksytty?

Maaret Kallio kirjoittaa ihmisyydestä ihmisille. Hänen teksteihinsä on helppo samastua, ja silti niissä on mukana vahva faktapohjainen tietotaito ja kokemus. Kallio puhuu Äänessä-podcastissa avoimesti siitä, että hän kantaa samanlaista perustavanlaatuista pelkoa ja häpeää kuin kaikki muutkin, ja antaa sen myös näkyä työssään.

Kallio kertoo omaavansa kotona lyhyen pinnan ja riitelevänsä lastensa kanssa – kuten kaikki vanhemmat aina silloin tällöin. ”Riitänkö läheisilleni? Olenko hyväksytty? Häpeän ja pelon tunteet koskevat myös minua – onneksi, koska muuten olisin kyvytön työhöni”, Hän sanoo. Epäilen, että juuri tässä piilee Kallion julkisen roolin taika: häneen on helppo samastua.

Asiantuntija, pane persoonasi peliin!

Jokainen viestinnän ammattilainen ymmärtää, että ihmisiä kiinnostavat kokemukset ja tarinat. Niihin on helppo samastua, ja kokemuksiin pohjaavia näkökulmia on helppo myös uskoa, oli asian takana sitten faktaa tai ei. Monen asiantuntijan ääni saattaakin jäädä kuulematta siksi, että tämä ei osaa olla myös tarinankertoja. Samaan aikaan niin sanotut kokemusasiantuntijat täyttävät viestintäkentän tunneilmaisulla ja saavat yleisön jakamattoman huomion. Asetelmassa piilee riski sille, että faktoihin perustuva tieto jää paitsioon.

Petro Poutanen ja Salla-Maaria Laaksonen kirjoittavat tänä vuonna julkaistussa Faktat nettiin! -kirjassaan siitä, miten asiantuntijat ja tutkijat voivat saada enemmän omaa ääntään ja tietopohjaansa esille somessa ja verkossa. Aivotutkija Minna Huotilainen kiteyttää kirjassa, miksi  myös Maaret Kallio on tässä onnistunut: ”Jotta ihmiset saataisiin innostumaan tieteestä, tarvitaan samastuttavia tyyppejä, jotka ovat esillä tieteen nimissä. Siksi haluan olla helppo ja kiva tyyppi, en pelottava tai etäännyttävä, monimutkaisesti horiseva tutkija.”

Asiantuntijoille voikin antaa yhden viestinnällisen neuvon: Mene itse mukaan keskusteluun omilla kasvoillasi ja nimelläsi. Asiantuntijat, jotka ovat rohkeasti mukana esimerkiksi somessa oman alansa keskusteluissa, kiinnostavat enemmän ja pääsevät helpommin oman alansa vaikuttajiksi ja ajatusjohtajiksi. Sillä mikään ei ole niin tehokas viesti kuin omiin kokemuksiin kääritty fakta.

Voit kuunnella Äänessä-podcastin jaksot missä järjestyksessä tahansa. Löydät ne aina täältä:

Lue seuraavaksi