Nyt vaaditaan sinnikkyyttä, sopeutumista –  ja oikeaa tietoa
Blogi

Nyt vaaditaan sinnikkyyttä, sopeutumista – ja oikeaa tietoa

Viime päivinä mielessäni on pyörinyt yksi sana. Resilienssi. Resilienssi tarkoittaa “selviytymis- ja sopeutumiskykyä ennakoimattomissa, yllättävissä muutostilanteissa”. Se on taito, jota tarvitsemme sekä työssä että vapaalla, jotta voimme välttyä hermoilulta ja stressiltä, vaikka asiat ympärillä muuttuvat ennustamattomasti.

Viime päivinä ja viikkoina kaikilta eurooppalaisilta – myös meiltä suomalaisilta – on vaadittu resilienssiä. Suomen Mielenterveys ry:n mukaan “resilienssi on psyykkinen ominaisuus, jota toisilla on enemmän kuin toisilla”. Jotkut selviävät monista vaikeista vastoinkäymisistä, kun toisille pienimmätkin koettelemukset voivat olla liikaa. Koronakriisissä on tärkeää huomata yksi asia: rauhallisuus ja järkiperäinen ajattelu eivät useinkaan ole välinpitämättömyyttä – ne ovat osa resilienssiä.

Ennen kuin vaihdoin pari vuotta sitten Drumiin vientintäkonsultiksi, työskentelin 18 vuotta uutistoimittajana Suomen keskeisimmissä uutistoimituksissa: MTV:n uutisissa, Nelosen uutisissa, Ylellä ja STT:ssä. Stressi ja hälytystilan tunne ovat uutistoimittajalle tuttuja päivittäisestä työstä. Tavanomaisen päivän saattoi milloin vain katkaista jokin suuri ja odottamaton, joka tuntui epätodelliselta. Jokelan ja Kauhajoen kouluampumiset, Myyrmannin räjähdys, Kaakkois-Aasian tsunami, Fukushiman ydinonnettomuus, Utöyan ja Olson iskut, Jämijärven lento-onnettomuus, Raaseporin tasoristeysturma – joissa kaikissa olin töissä, Kauhajoella paikan päällä. Puhumattakaan pitkäkestoisista kriiseistä, kuten vuoden 2018 pakolaisaallosta tai yhä jatkuvasta, loputtomalta tuntuvasta Syyrian sodasta. Vaikka tällaiset asiat muuttuvat uutistyössä osaksi päivittäistä työtä, töistä kotiin tullessa arki jatkuu ja mieli pitää koettaa tyhjentää. Nyt meiltä kaikilta vaaditaan uutistoimittajan hermoja.

Resilienssiä voi opetella

Kun olin reilu pari vuotta sitten esimiespestissä uutistoimisto STT:ssä, meille esimiehille tehtiin resilienssitesti. Sain testissä huomattavan korkeat pisteet suurimmasta osasta testin osioita. Olen miettinyt nyt, miksi minä en ole panikoinut käsillä olevasta koronatilanteesta, vaan koettanut etsiä oikeaa tietoa ja nähdä suuren kuvan. Minua ei ole vielä ahdistanut. Eilen muistin kyseisen testin ja sen tuloksen. Uutistoimittajan työ on todennäköisesti harjaannuttanut resilienssiäni, ja vaikka en enää tee sitä työtä, se näkyy edelleen minussa. Resilienssi ei välttämättä ole myötäsyntyistä – tuskin minullakaan – vaan sitä voi harjoittaa, ja tämäkin kokemus treenaa sitä meissä. Me tulemme ulos tästä kriisistä vahvempina, vei se meidät minne tahansa. Tämä voi olla oppimiskokemus. Lisää resilienssin opettelusta voit lukea vaikka Oivaltaen-sivustolta.

Vastuu oikean tiedon jakamisesta on jokaisella

Oikean tiedon seulominen misinformaatiosta sekä kuulopuheista on nyt ensisijaisen tärkeää itse kullekin. Koronaviruksesta on ollut liikkeellä valtava määrä väärää ja harhaanjohtavaa tietoa eri puolilla maailmaa. Somessa on jaettu virheellistä tietoa esimerkiksi siitä, miten koronavirus taltutetaan kotikonstein. Snapchatissa levisi myös jo paljon ennen hallituksen päätöstä tieto, että hallitus olisi päättänyt sulkea kaikki koulut ja päiväkodit välittömästi. Valtioneuvosto puuttui asiaan ja joutui oikomaan väärää tietoa. Valeuutisia on luettu ja jaettu myös muun muassa siitä, että joutsenet ja delfiinit olisivat saapuneet Venetsian kanaaleihin, kun ihmisiä on liikkunut kaduilla vähemmän. Pandemia on otollista aikaa misinformaation leviämiselle, sillä kun tilanne etenee nopeasti, ihmisten tiedontarve on suuri ja pelot sekä tunteet ovat pinnassa. Kriisissä uskomme lähes kaiken, mikä somessa lukee. Jokaisen on siis kannettava oma vastuunsa siitä, että jakaa somessa vain tietoa, jonka lähde on luotettava. Etenkin ulkomaisten sivustojen suhteen kannattaa olla tarkkana.

Drumin päivystyspuhelin neuvoo ympäri vuorokauden

Me viestintätoimistoissa olemme nyt viranomaisten, julkisten toimijoiden ja yritysten apuna siinä, että oikea ja luotettava tieto saavuttaisi median ja kuluttajat. Drum haluaa olla tarjoamassa Suomessa toimiville organisaatioille nopeaa apua viestinnällisiin tarpeisiin esimerkiksi kriisiviestinnän, sidosryhmäviestinnän, asiakastiedottamisen tai oman porukan ajan tasalla pitämisessä. Siksi Drum on avannut viestinnän päivystyspuhelimen, joka on avoin kaikille organisaatioille ympäri vuorokauden. Drumin kokeneet kriisiviestintäkonsultit päivystävät numerossa 044 910 4730, ja konsultaatiopuhelu on maksuton.

Myös optimismia tarvitaan nyt. Kun vain pitää maailmankuvansa auki ja uskaltaa arjessaan lukea myös maailman pahimpien kriisialueiden tilanteesta, on tässäkin hetkessä selvää, että meillä on asiat edelleen täällä Suomessa tavattoman hyvin. Yhteisöt ja yhteiskunnat ovat maailmassa selvinneet paljon pahemmastakin. Koetetaan muistaa se aina, kun ahdistaa. Me selviämme tästä.

Lue seuraavaksi