Drumin #viestintächat nosti esiin uusia näkökulmia vaikuttajaviestinnästä
Keskiviikkona 13.5. Twitterissä käytiin vilkasta keskustelua vaikuttajaviestinnästä.
Twitter-chat oli jatkoa Drumin samana päivänä järjestämälle aamuseminaarille, jossa elinkeinoministeri Jan Vapaavuori, MTV:n uutisten päätoimittaja Merja Ylä-Anttila sekä Drumin konseptisuunnittelija ja partneri Mikko Koivulehto kertoivat näkemyksiään vaikuttajaviestinnästä. Drum toteutti viestintächatin yhteistyössä viestintäalan järjestön ProComin kanssa.
Kysymys 1: Kerro esimerkki hyvästä ja avoimesta vaikuttajaviestinnästä.
Keskustelussa nostettiin hyvinä vaikuttajaviestijöinä esiin esimerkiksi Suomen poliisi, joka on saanut viestejään läpi onnistuneesti sekä Tahdon-kampanja, jonka ansiosta sukupuolineutraali avioliittolaki meni läpi eduskunnassa.
V1 Lapsiperhejärjestöjen yhteinen hallitusohjelmavaikuttaminen http://t.co/vMDfXx1Xiz #viestintächat
— Camilla Heikkilä (@camillaheikkila) May 13, 2015
V1: Pekka Sauri, Tahdon-kampanja, Suomi Areena (Pori) #viestintächat
— Vesa Ilola (@vesailola) May 13, 2015
Kysymys 2: Miten vaikuttajaviestintä näkyi viime vaaleissa? Nousiko jokin tietty teema mielestäsi esiin ja kuka oli sen takana?
Isoin vaaliteema eduskuntavaaleissa oli talouskasvu. Työllisyydestä, leikkauksista ja kasvun aikaansaamisesta mukana keskustelemassa oli lukuisia eri tahoja, Twitter-chatissa todettiin. Yksittäisistä asioista nousi vaalikeskustelussa esiin sote-uudistus.
@DrumComms V2: Talous ja leikkaukset, joista monet tahot keskustelleet viime vuosina. #viestintächat
— Tehy (@Tehy_ry) May 13, 2015
V2: Erityisesti yrittäjyyssektorin toimijat vaaliliekeissä, kenties pääministerin bisnestaustan innoittamana? #viestintächat
— Riitta Raesmaa (@raesmaa) May 13, 2015
Kysymys 3: Miten some on muuttanut vaikuttajaviestintää?
Some on tehnyt vaikuttajaviestinnästä demokraattisempaa: jokaisella, joka osaa muotoilla asiansa tarpeeksi kiinnostavasti ja relevantisti, on periaatteessa pääsy vaikuttajien mieliin. Some on tehnyt vaikuttajaviestinnästä myös läpinäkyvämpää. Kabinettikähminnät ovat mennyttä aikaa, nyt vaikuttajiin yritetään vaikuttaa niin, että toiminta kestää päivänvaloa.
K3 Someajan tuomisia ainakin avoimuus, tarinallisuus, demokratisoituminen ja vuorovaikutuksellisuus. #viestintächat
— J Salomaa-Valkamo (@salomaavalkamo) May 13, 2015
V3: Somessa viestin ajoitus, sisältö ja muoto korostuu, kun harvojen viestinnästä siirrytään kaikille avoimille foorumeille. #viestintächat
— Johanna Puolitaival (@JPuolitaival) May 13, 2015
Kysymys 4: Mitä vaikuttajaviestinnän maineelle tulisi tehdä?
Lobbaus-sanalla on huono kaiku. Se tuo mieleen kabinettikähminnät ja epämääräiset vaikutusyritykset. Twitter-keskustelun lopputulema oli se, että viestinnästä on syytä mahdollisimman läpinäkyvää. Fiksusti ja avoimesti toteutettu vaikuttajaviestintä on paras tapa saada maine kuntoon.
V4: Lobbaus-termin tunkkaisuutta voi hälventää läpinäkyvyydellä & itsesäätelyllä. Ei helppo nakki. Termin vaihto ei auta : ) #viestintächat
— Riitta Raesmaa (@raesmaa) May 13, 2015
V4 #Vaikuttajaviestintä ymmärrettävämmäksi ja läpinäkyvämmäksi ja maine samalla nousuun: #some yksi väylä tähän #viestintächat
— Sara Katajakoski (@SaraKatajakoski) May 13, 2015
Kysymys 5: Milloin vaikuttajaviestintä saa aikaan parempia päätöksiä?
Osallistujien mielestä vaikuttajaviestintä on onnistunut silloin, kun viestitty tieto tuo esiin ratkaisuja päättäjille. Kun päättäjien tieto oikeasti kasvaa ja he voivat luoda mielipiteensä parhaan tiedon perusteella. Tärkeää on myös se, että vaikuttajaviestintä tuo esiin näkökulmia, jotka jäisivät keskusteluissa muuten huomioimatta.
V5: Kun häly muuttuu haluksi. #viestintächat
— Vesa Ilola (@vesailola) May 13, 2015
V5 Silloin kun lobbaus on pitkäjänteistä vuoropuhelua, jossa molemmat viisastuvat #viestintächat
— ProCom ry (@ProComRy) May 13, 2015
