Uskaltaisitko kuitenkin olla rohkea?

Jos rohkeus on yhdelle sitä, että uskaltaa avata seurassa suunsa ja toiselle sitä, että on hiljaa, niin mitä rohkeus oikeastaan on? Ainakin koemme sen hyvinkin eri tavalla. 

Kannustamme ystäviämme tai lapsiamme olemaan rohkeita. Samaan aikaan itse pelkäämme epäonnistumista ja siitä mahdollisesti koituvaa häpeää. Aristoteles piti rohkeutta pelkuruuden ja huimapäisyyden väliin kuuluvana perushyveenä. Joten jotain hyvää siinä pitää olla. Parhaimmillaan rohkea ajattelu ja toiminta tuovat energiaa sekä luovat hyvinvointia ja jopa luotsaavat meitä kohti parempaa elämää.

Mihin tarvitsemme rohkeutta?

Joudumme aika harvoin fyysistä rohkeutta vaativiin tilanteisiin. Ennemminkin painiskelemme moraalisen ja sosiaalisen rohkeuden kanssa.

1. Kohtaamme uusia ehkä epämiellyttäviäkin asioita, joiden edessä koen itsemme epävarmoiksi.
2. Nostamme esiin omia mielipiteitämme ja arvojamme, joiden tiedämme herättävän keskustelua ja jakavan mielipiteitä.
3. Haluamme puolustaa heikompia tai niitä, joita mielestämme kohdellaan epäoikeudenmukaisesti.
4. Pyrimme arvioimaan itseämme, osaamistamme tai motiivejamme rehellisesti, kun olemme jonkun uuden tai tuntemattoman äärellä.

Työyhteisössäkin tarvitaan rohkeutta

Työyhteisössä rohkeus edellyttää suvaitsevaisuutta, itseluottamusta, luottoa toisiin, rajojen rikkomista, uudistumista ja myös hyvistä asioista kiinni pitämistä. Rohkeuteen kuuluu kiinteästi avoin vuorovaikutus, jotta ymmärrämme toisiamme paremmin.

Työpaikoilla se on yhdistelmä siitä, mitä ihmiset yksilöinä ovat ja millainen organisaatio itsessään on. Rohkeat yritykset näkevät uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja myös toteuttavat niitä – jopa onnistuvat. Mutta hommat voivat mennä myös karille. Epäonnistumisten jälkeen virheiden myöntäminen ja niistä oppiminen osoittaa rohkeutta, josta sekä työntekijät että työyhteisö saa voimaa. Resilienssi kasvaa.

Rohkeus tarvitsee rajat

Miten rohkeuden voi valjastaa työyhteisön voimavaraksi? Rohkeuden rajat piirtyvät kulttuurista, arjen toiminnasta ja kommunikaatiosta – siitä mihin kannustetaan, mihin uskotaan ja mistä palkitaan. Konkretiaa sille antavat yhteisesti sovitut toimintatavat ja loppupeleissä myös työyhteisön omat pelisäännöt.

Edelmanin tänä vuonna julkaistun luottamusraportin mukaan yritysten johdon odotetaan osallistuvan yhteiskunnalliseen keskusteluun muun muassa teemoista, jotka liittyvät työntekijöiden kohteluun tai ilmastonmuutokseen. Näkemysten lisäksi tämä edellyttää uskallusta heittäytyä avoimeen keskusteluun omien sidosryhmien kanssa. Se puolestaan edellyttää sitä, että on sinut näkemystensä kanssa ja valmis kuuntelemaan. Ei tuputtamaan, vaan käymään vuoropuhelua, jossa kaikkien näkemyksiä arvostetaan. Se on rohkeutta.

Töissä se on kaikkien asia

Yritys on rohkea, jos siellä työskentelevät ihmiset ovat rohkeita. Kyse ei siis ole vain johdosta, vaan kaikista, ja lopulta yksinkertaisista arkisistakin asioita.

Drumissa otimme juuri rohkeuden yhdeksi viime kevään kehityskeskusteluiden erityisteemaksi. Jokainen keskusteli esihenkilönsä kanssa, miten rohkeus näkyy omassa työssä ja tavoitteissa sekä sitä kautta työmotivaatiossa.

Motivaatioguru Frank Martelan mukaan ihminen, joka kokee vahvaa sisäistä motivaatiota, on todennäköisesti myös energisempi sekä sitoutuneempi ja uppoutuneempi työhönsä.

Uskon, että sisäinen motivaatio luo hedelmällisen alustan myös rohkeille ajatuksille, päätöksille ja toimenpiteille, jotka hyödyttävät sekä työntekijää itseään ja siivittävät koko työyhteisön menestymään.

Pysähdy sinäkin hetkeksi – nyt. Mitä rohkeus sinulle tarkoittaa, mitä asioita koet rohkeina ja miten ne näkyvät sinun elämässäsi?