Nuoret luottavat työelämään, mutta luotammeko me nuoriin?

Yrityksillä on paljon tietoa siitä, mitä nuoret toivovat työelämältä. Jostain syystä tieto ei kuitenkaan taivu työantajakuvaksi vaan häviää somekilkkeeksi taustahälyyn. Vaatii uskallusta viestiä säntillisesti ”ihan vain” pehmeistä perusasioista ja olla nuorten luottamuksen arvoinen.

Olen ollut viime vuosina monessa työpajassa ja palaverissa ihmettelemässä viestinnän, markkinoinnin, hr:n ja myynnin ammattilaisten kanssa, mitä nuoret haluavat työelämältä. Mistä kanavasta heidät tavoittaa, mistä, miten ja kenen heille pitäisi puhua ja Luoja tietää – haluavatko nuoret edes tehdä töitä?

Usein keskustelu jumiutuu siihen, miten tehtäisiin mahdollisimman sähäkkä kampanja tai koukuttavaa somesisältöä, joka saisi nuoret kiinnostumaan avoinna olevasta työpaikasta. Olen innokas luovan työn puolestapuhuja, mutta en voi olla pohtimatta, mitä tapahtuu kiinnostuksen herättämisen jälkeen.

Surffailu loppuu nopeasti, jos yrityksen muut kanavat, Jodelin keskustelut, kaverit ja lähipiiri kertovat työpaikasta eri juttuja kuin peukalon pysäyttänyt, yrityksen somepostaus. Usein aliarvioimme paitsi nuorten medialukutaitoa myös heidän kykyään tehdä itsenäisiä päätöksiä.

Ihana uutinen: edessä on valoisa tulevaisuus

Toukokuussa 2025 tupsahti kaiken ikävän uutisoinnin keskelle kimmeltävä valonpilkahdus. NYT Nuorten tulevaisuusraportti kertoo, että kurjat koronavuodet on selätetty, ja nuorten ajatukset työelämästä ovat muuttuneet myönteisemmiksi.

Nuoret yläkoululaiset ja toisen asteen opiskelijat paitsi uskovat omiin kykyihinsä, myös näkevät, että työelämä muuttuu paremmaksi. Jos vielä summataan, mitä teinit ja jo parikymppisiksi kasvaneet kaipaavat työelämältä, nousevat useassa tutkimuksessa esille nämä kuusi asiaa:

• hyvä johtaminen
• oikeudenmukainen palkkaus
• merkitykselliset työtehtävät
• yhdenvertainen kohtelu
• työn ja vapaa-ajan tasapaino
• arvostus

Voimme siis huokaista helpotuksesta: nuoret haluavat tehdä töitä ja toivovat työelämältä aika samanlaisia juttuja kuin me vanhemmatkin sukupolvet. He eivät ole jumiutuneet tekoälypaniikkiin tai muutospelkoon, vaan ottavat uuden avosylin vastaan.

Käsirysyn voittaa se, joka ei pelkää pehmeitä tekoja ja puhetta

Suomessa vallitsee työvoimapula tulevina vuosina ainakin sote- ja it-aloilla ja varhaiskasvatuksessa. Jos osaajista ei vielä taistella verisesti, muutamien vuosien päästä edessä on käsirysy.

Työnantajakuvaan kiteytyy yrityksen maine työnantajana. Maine taas syntyy ihmisten välisissä kohtaamisissa sekä etänä että livenä ja siitä, miten ja kuinka usein asioista viestimme. Täsmäiskuina tehdyt somen rekrykamppikset tai työpaikkailmoitukset saattavat paikata akuutteja tarpeita, mutta kymmeniä vuosia kestävää työvoimapulaa niillä ei ratkaista.

Nuoret luottavat meihin vanhempiin sukupolviin ja uskovat, että pystymme tarjoamaan heille edellytykset hyvälle työelämälle. Ehkä meidän on aika myöntää, että pehmeistä perusasioista viestiminen ja niiden toteuttaminen käytännössä on usein ihan riittävän hyvä juttu nuorille.

Mari Kuusinen

Johtava viestintäkonsultti

+358 40 196 4374

mari.kuusinen@drum.fi