Oletko ajatusjohtaja vai perässähiihtäjä?
Blogi

Oletko ajatusjohtaja vai perässähiihtäjä?

Moni organisaatio ja sen edustaja haluaa alansa ajatusjohtajaksi. Onhan ajatusjohtaja sekä asiakkaiden, työntekijöiden, seminaarijärjestäjien että toimittajienkin mielestä kiinnostava edelläkävijä, jolle soitetaan ensimmäisenä. Harvasta kuitenkaan lopulta on hommaan.

Kyse ei ole siitä, etteivätkö organisaatiot tai niiden kasvot olisi alansa osaajia – substanssin puutteeseen homma harvoin kaatuu. Yleisin syy organisaatioilla ja yrityksillä siihen, että ajatusjohtajuus jää vain haaveeksi, on rohkeuden puute. Moni kyllä julistautuu omassa neukkarissaan intoa puhkuen ajatusjohtajaksi, mutta tosipaikan tullen on hiljaa.

Ajatusjohtajasta tekee ajatusjohtajan se, että hänellä on näkemyksiä, mielipiteitä ja visioita. Ajatusjohtaja vie alaa eteenpäin, joten hän hiihtelee latua ykkösenä ja näkee mitä seuraavan mutkan takana on tulossa. Eikä pelkästään näe, vaan uskaltaa sanoa sen myös ääneen.

Tästä syystä ajatusjohtajuus on hiukan pelottavaa. Se vaatii sitä, että asettaa itsensä ja yrityksensä alttiiksi myös kritiikille. Kun on näkemys, voi olla vastakkainenkin näkemys. Kun on mielipide, joku voi loukkaantua. Kun on laatinut vision, on vaarana, että se ei osukaan sataprosenttisesti kohdilleen.

On myös hyvä muistaa, että ajatusjohtaja ei pelkästään puhu aatoksistaan, vaan myös tekee niin kuin julistaa. Sanat vaativat tuekseen tekoja ja teot sanoja.

Kateus ja herranpelko sulkevat suut

 Ajatusjohtajuuden tavoittelu voi kompastua jo yrityksen sisäiseen kulttuuriin. Ajatusjohtajuus henkilöityy aina, joten yrityksen sisällä se saattaa herättää kateutta. Miksi tuo tuossa saa aina olla esillä, miksen koskaan minä?

Ajatusjohtajalla täytyy olla talon sisällä vapaus kertoa näkemyksistään. Jos yrityksen kulttuuri on herranpelkoista, voi olla, että ajatusjohtaja katsoo viisaammaksi olla näkemyksistään hiljaa.

Ajatusjohtajuuden tavoitteleminen on aina yritykseltä strateginen päätös, sillä ajatusjohtaja tarvitsee johdolta täyden tuen. Jos sitä ei ole, ajatusjohtajan työstä tulee mahdotonta varmistelua.

Kokeile, kukaan ei kuole

Hyvä uutinen on se, että jos on haaveillut ajatusjohtajuudesta, mutta epäröinyt uskaltaako, voi sitä myös kokeilla. Jos sitoutuminen rohkeisiin lausuntoihin vuosikausiksi eteenpäin tuntuu liian vaaralliselta ja ahdistavalta, yritys voi päättää, että viestintää tehdään nyt esimerkiksi puolen vuoden ajan uudella tavalla.

Millaisia pieniä askelia matkalla ajatusjohtajaksi voi ottaa?

  1. Tehkää hauska video, jossa suhtaudutte alaanne ja sen stereotypioihin itseironisesti. Millainen on insinööri, konsultti tai virkamies? Verohallinnon oiva Verokuiskaaja-ideakin herätti varmasti sisäisesti epäilyksiä, nyt se herättää ulkoisesti lähinnä kateutta.
  2. Laatikaa erilainen tiedote. Ladatkaa kerrankin paukut tiedotteen sitaatteihin, jotka ovat aivan liian usein merkityksetöntä sanahelinää.
  3. Kirjoittakaa blogi, jossa on mielipide. On helpompi aloittaa näkemysten esittäminen omalla kotikentällään kuin mediassa.
  4. Pitäkää asiakasseminaari, jossa ei mainita tuotteitanne tai palveluitanne kertaakaan. Huomaatte, etteivät asiakkaanne itseasiassa olekaan niin kauhean kiinnostuneita niistä, mutta teidän näkemyksenne sen sijaan innostavat ja siksi he ostavat mielellään niitä tuotteita ja palveluitakin.
  5. Miettikää, mitä esimerkillistä teidän yrityksenne voisi tehdä. Hyvä viestintä kumpuaa hyvistä teoista. Ajatusjohtajuus syntyy ajatuksista, johtamisesta ja teoista, jotka vievät alaa eteenpäin.
Kiinnostuitko? Ota meihin yhteyttä :

Lue seuraavaksi