Hei, viestintätyyppi puhuu brändiä!

Mistä on kyse, kun organisaatio tahtoo kirkastaa brändiään? Mitä hyötyä kirkastuksesta on ja miksi viestinnän ammattilainen on oiva kumppani aina suunnittelusta käytännön tekemiseen? 

Kymmenen vuotta sitten homma meni näin: markkinointityypit puuhasivat brändin ja viestintäihmiset maineen parissa. Brändi oli jotain, joka kytkeytyi mainontaan ja maine viestintään.

Sittemmin markkinointiviestinnän kenttä meni ihan uusiksi.

Ehkä isoin konkreettinen muutos tapahtui silloin, kun todella moneen organisaatioon ilmestyi johtaja, joka vastasi sekä markkinoinnista että viestinnästä. Heille avautui erinomainen tilaisuus oivaltaa, että samojen asioiden kanssahan tässä painitaan pöydän molemmin puolin.

Ja niin kävi, että nykyään myös viestintäihmiset puhuvat brändiä. Pahimmillaan puhe on onttoa jargonia, mutta parhaimmillaan oman organisaation erityisyyden tunnistamista, sanoittamista ja visuaalista esittämistä.

Asiat ovat, miltä ne näyttävät

Brändissä on kyse identiteetistä: siitä, mitä ja millaisia ollaan ja miksi ylipäätään ollaan olemassa. Brändityö on turhaa, jos sen tuloksena on vain brändiä määrittelevä dokumentti, joka jää hyllyyn pölyttymään tai graafinen ohje, jota kukaan ei noudata. Hyvin tehty brändityö sen sijaan on mainio lähtökohta aktiiviselle viestinnälle.

Vanha viisaus, että asiat ovat niin, miltä ne näyttävät, on ihan uudella tavalla totta kaikkien organisaatioiden viestinnässä. Brändiajattelu on vahvemmin mukana myös kaikessa viestinnän tekemisessä, sillä visuaalinen kulttuuri on lyönyt vahvasti läpi.

Jos tahdot olla ihmisten mielissä kiinnostava, kannattaa myös näyttää siltä.

Erittäin hyvä osoitus viestinnän ja markkinoinnin sekoittumisesta ja myös visuaalisuuden korostumisesta on sosiaalinen media. Somesisällöt voivat olla mitä tahansa asiakaspalvelusta mainontaan. Visuaalisuuteen panostetaan yhä enemmän ja esimerkiksi liikkuvan kuvan käyttö korostuu. Brändin koko kirjo näyttäytyykin parhaiten juuri somekanavissa.

Tiedä, mistä puhut, voisi olla jokaisen viestijän ykkösohje. Kun tuntee faktat, käsitteet ja taustat, välttyy valheilta ja viherpesulta. Vastuullisuusviestintä on pohjimmiltaan samanlaista viestintää kuin mistä tahansa muustakin aiheesta viestiminen.

Toki moni vastuullisuuden sateenvarjon alle laskeutuva aihe on haastava. Ilmastoasiat, hiilineutraalius, ihmisoikeuksien toteutuminen alihankintaketjuissa tai reilu kauppa vaativat tietämystä viestijän lisäksi myös keskustelukumppanilta. Ehkä suurin ero vastuullisuusviestinnässä verrattuna muihin viestinnän teemoihin onkin se, että kohderyhmän tietotaso voi vaihdella suuresti. Vaikkapa silloin, kun viestitään ilmastoteoista, sisältö kannattaa räätälöidä tarvittaessa eri tavoin toimittajille, ilmastoasiantuntijoille ja tavallisille ihmisille. Konkretia ja arkiset esimerkit toimivat kaikille.

Rakenna kiteytyksen ympärille konsepti

Hienoimmillaan brändityö tuottaa jonkin kiteytyksen, jonka ympärille koko viestinnän konseptin voi rakentaa.

Kun kirkastat brändisi, tiedät jo aika paljon siitä, miten teet jatkossa viestintää – kuten myös mainontaa, sisältömarkkinointia, mediaviestintää, some-sisältöjä, rekrytointia…

Ja vielä viimeisenä: brändipuuha on myös kivaa ja sitä paitsi erinomainen tapa osallistaa ja sitouttaa organisaation avainihmiset markkinointiin ja viestintään. Toimarin pitää ilman muuta osallistua brändityöpajaan. Luultavasti hänkin poistuu sieltä aiempaa fiksumpana ja inspiroituneempana.

Viisi vinkkiä brändin kirkastukseen:

1. Ota työntekijät (myös ylin johto) mukaan prosessiin.
2. Vertaa brändiäsi omaan toimialaasi ja etsi tapoja erottautua.
3. Uskalla valita – jos yrität olla kaikkea, et ole paljon mitään.
4. Keksi tai valitse omat avainsanat ja käsitteet.
5. Testaa ja haasta – onko brändisi idea toimiva myös käytännön viestinnässä?

Kiinnostaako brändianalyysi? Tarjoamme maksuttoman analyysin siitä, mihin suuntaan organisaatiosi brändiä voisi kehittää. Ole yhteydessä ja varaa aika konsultaatiokäyntiin.