Viestintävuoden 2020 tärpit: Jännitteet, digipuhe ja dissensus
Blogi

Viestintävuoden 2020 tärpit: Jännitteet, digipuhe ja dissensus

Jokainen viestijä haluaa olla aikaansa edellä. On hauskempaa olla mukana luomassa seuraavaa ilmiötä kuin tarttua siihen, kun se on jo vauhdissa. Kristallipalloon tuijottelu ei kuitenkaan riitä. Ennakointi ja tulevaisuustyö vaativat rohkeaa kokeilukulttuuria, avoimuutta uudelle ja jopa uskallusta epäonnistua.

Vuoden alussa huomaa, miten tarmokkaasti meille tuutataan trendilistauksia aiheesta kuin aiheesta. Itse pysähdyin Sitran päivitetyn megatrendiraportin ääreen. Sen tavoitteena on luoda kokonaiskuva niistä yhteiskunnallisista ennakoinnin kysymyksistä, joihin alkavalla vuosikymmenellä pitäisi keskittyä. Megatrendilistausten taakse jäävät jännitteet, metatrendit ja hiljaiset signaalit haastavat ajattelua ja laajentavat näkökenttää entisestään.

Mutta mitä trendilistoista tulisi saada irti ja mitä ne merkitsevät markkinointiviestinnän näkökulmasta?

Tässä kolme tärppiä:

  1. Megatrendien tuntemus ei riitä – ota trendilistojen rinnalle myös muita ennakoinnin työkaluja

Megatrendit ovat tärkeitä työkaluja maailman suurten kehityssuuntien hahmottamisessa. Tulevaisuusasiantuntija Mikko Dufva Sitralta kiteyttää asian mainiosti. ”Yksittäisen megatrendin sijaan olennaisempaa on ymmärtää, mihin laajempaan kehityskulkuun se liittyy ja miten se linkittyy muihin megatrendeihin.”

Viestinnän tukeutuminen pelkkiin megatrendilistauksiin ei riitä, sillä megatrendit ovat vakaampien aikojen ennakointityökalu. Tämän päivän turbulenttia, epävarmaa ja moniselitteistä maailmaa (VUCA) varten tarvitaan hienosyisempiä metodeja.

Trendilistojen ulkoa opettelun sijaan olennaista on hahmottaa kehityksen kokonaiskuva, ilmiöiden väliset jännitteet sekä ilmiöiden läpi kulkevat metatrendit. Käy kutakin megatrendiä tiheällä kammalla läpi ja mieti, mitä se tarkoittaa oman toimialasi näkökulmasta. Kysy mielipidettä tähän työhön kollegalta, jopa kilpailijalta. Valmistaudu oppimaan uutta, valmistaudu myös olemaan väärässä.

  1. Olemme siirtyneet dialogista polylogiin – hyväksy loputon ja poukkoileva digipuhetulva, se ei ole poistumassa mihinkään

Jännitteet ja eripuraisuus ovat piinallisia, mutta ne mahdollistavat muutoksen: missä jännite, siellä mahdollisuus vaikuttaa tulevaisuuteen. Markkinointiviestinnän digitalisoituneessa toimintaympäristössä perinteistä dialogia käydään harvoin. Kummallisia höpöttelijöitä liittyy keskusteluun kutsumatta, ja omaa pointtia on vaikeaa saada läpi. Ilmiö johtunee osittain siitä, että olemme siirtyneet dialogista polylogiin, jossa moukkamaisena pidetyt inttämiset, päälle puhumiset ja väliin huutelut ovat yhtäkkiä arkipäivää. Polylogi on – ei yhden eikä kahden ihmisen – vaan usean tahon välistä loputonta ja joskus myös epäsuhtaista kohtaamista.

Tällainen keskustelun tapa on tuttua muun muassa somessa, vaikuttajaviestinnässä ja kansalaisaktivismissa, kuten myös valeuutisissa ja trollaamisessa. Koska viestimme voivat päätyä kenen tahansa nähtäville ja kommentoitaviksi, on keskusteluja turha suunnata lähettäjä­–vastaanottaja-akselilla tai edes kanavapohjaisesti. Kiteytä siis omat pääpointtisi, viesti niistä aktiivisesti ja systemaattisesti ja ole avoin monenlaisille keskusteluille, mutta pidä myös pintasi – älä anna virran viedä.

  1. Konsensuksesta dissensukseen – ota eripuraisuus haltuun, sillä siinä on viestinnän hedelmällisin maaperä

Hyvän huomisen määrittely vaatii kuvittelua: millaisessa maailmassa haluaisimme elää, mitä nyt pitäisi tehdä? Asioista olisi kiva voida sopia tulevaisuushuumassa, mutta näin tapahtuu harvoin. Kun verkostomainen, polyloginen vaikuttaminen korostuu, viestinnässä tulisi siirtyä rohkeammin konsensuksesta dissensukseen. Tämä ei tarkoita avointa konfliktikulttuuria, vaan rohkeutta sietää pientä erimielisyyttä ja jännitteitä, ja rohkeutta tarttua uuteen tuntemattomaan.

Miten siis käytännössä? Kun teet vaikkapa markkinointiviestinnän suunnittelua, ota huomioon ja kirjaa ylös myös huomiot ja asiat, jotka tuntuvat oudoilta. Pidä niitä mielessä ja silmällä: tämän päivän outo poikkeama voi tuntua vaikka vuoden päästä jo ihan relevantilta. Hiljainen signaali ei tule eteesi kello kaulassa.

Lue seuraavaksi