Kun viestinnän johtamisesta tuli osaamisen johtamista – viisi ohjenuoraa työn avuksi

Viestintätiimeihin kuuluu nykyisin sekä syvälle sukeltavia spesialisteja että kokonaisuuksia hahmottavia generalisteja, ja jokaisen tulisi löytää tästä kuviosta paikkansa. Kun ala muuttuu, on viestinnän johtamisen muututtava sen mukana.

Sisältömarkkinointi, vaikuttajamarkkinointi, podcastit, SEO, SEM, brändi, mediasuhteet, Twitter, Tiktok, videot, intra… Onko viestinnässä ja markkinoinnissa nykyisin kyse pirstaleisesta ja hallitsemattomasta Pandoran lippaasta, joka sylkee uusia asioita ulos sisuksistaan yötä päivää? Miten tällaisen kokonaisuuden hanskaavaa porukkaa tulee johtaa?

Markkinointiviestinnän johtamisen tulee muuttua, eli käytännössä pysyä kiinni koko alan muutoksessa. Päiväkotiketju Touhulan markkinointijohtaja Ossi Ahto kirjoittaa taannoisessa Markkinointiuutisten blogissaan, että markkinointiin liittyy niin monenlaista osaamista, että on hankala löytää generalisteja, joilla olisi koko kenttä hallussaan edes ylätasolla.

On paradoksaalista, että nyt jos koskaan viestintää ja markkinointia tulee johtaa entistäkin napakammin. Isossa kuvassa pitää tietää, mitä haluaa saada aikaan sekä löytää työlle oikeat tekijät. Tässä ei lähtökohtaisesti ole mitään uutta. Mutta painopiste on muuttunut – markkinointiviestinnän johtamisesta on tullut osaamisen johtamista ja tämän ohella yksilöllisen osaamisen kehittämistä.

H2 On turha survoa ihmisiä samoihin muotteihin

Keskustelin loppuvuodesta jokaisen drumilaisen kanssa heidän työstään, vahvuuksistaan ja urahaaveistaan. Taustalla oli ajatus muodostaa ryhmiä, joissa saman tyypistä työtä tekevät henkilöt voivat paremmin tukea toisiaan ja myös jakaa töitä ketterämmin keskenään.

Huomasin pian, että toimistossamme oli erilaisia rooleja ja urasuunnitelmia lähes yhtä monta kuin meillä on ihmisiä töissä. Yhteisiä nimittäjiä kuitenkin löytyi, ja ryhmätkin alkoivat muotoutua. Myönnän myös turhautuneeni prosessin aikana hetkellisesti. Lopulta tajusin, ettei ihmisiä kannata survoa samoihin muotteihin. Näinhän sen juuri kuuluukin olla Drumin kaltaisessa luovassa toimistossa. On valtava voimavara, että tiimiin kuuluu syvälle sukeltavia spesialisteja, joiden työpareina on kokonaisuuksia hahmottavia generalisteja – yhdenlaisen spesialistin hommaa sekin.

H3 Ajatuksiani luovan työn johtamisesta

Miten tällaista porukkaa voi sitten johtaa? Sitä itsekin harjoittelen joka päivä. Johtajan tehtävänä on motivoida, vaalia vuorovaikutusta, näyttää suuntaa, vetää yhteen ja osoittaa tulokset. Ja lopulta vastata kokonaisuudesta. Ainakin tällaisia periaatteita pyrin pitämään ohjenuorinani.

1.  Luota. Kun yhdistetään erilaista osaamista, on luotettava siihen, että joku muu osaa sellaista, mitä itse ei osaa. Kyse ei ole pelkästään sitä, että on pystyttävä rakentamaan luottamuksen siltoja työkavereihin ja alihankkijoihin. Itse asiassa kyse on pitkälti myös itseluottamuksesta ja itsetuntemuksesta sekä omien vahvuuksien tunnistamisesta. Tämä auttaa oikeanlaisen tiimin rakentamisessa.
2. Tue yksilöllistä kehittymistä. Drumissa toimiston osaaminen muodostuu yksilöiden osaamisesta – ja timanttinen lopputulos syntyy, kun erilaista osaamista omaavat ihmiset tekevät töitä yhdessä. Uskon Panu Luukan visioon tulevaisuuden yrityskulttuurista, jossa organisaatiot muodostuvat yhä vahvemmin yksilöistä. Kannattaa haastaa porukka löytämään oma juttunsa – sisäiset yksilölliset motivaatiotekijät ja sen, mikä työssä sytyttää. Harva kuitenkaan haluaa olla tai tehdä töitä täysin yksin. Henkilökohtainen osaaminen on parhaimmillaan vasta osana kokonaisuutta.
3. Osallista. Yrityksen tai organisaation yhteinen kehittäminen ruokkii myös luovuutta, kun ihmisten erilaiset näkemykset saavat törmätä. Vuoropuhelun avulla muodostetut yhteiset tavoitteet auttavat ihmisiä linkittämään oman työn osaksi kokonaisuutta. Tämä myös kirkastaa oman työn merkitystä osana työyhteisöä. Yhteiskehittäminen kuitenkin edellyttää, että johtamisella hahmotetaan keskusteluista olennainen, isompi kokonaiskuva sekä selkeä suunta kehitystyölle.
4. Ole kiinnostunut. Uuden oppiminen koskettaa meitä kaikkia. Kannattaa suhtautua innokkaasti uusiin asioihin. Ole kiinnostunut siitä, mitä työyhteisössäsi ja verkostoissasi tapahtuu.
5. Panosta kulttuuriin. Kun päivittäisessä työssä pyritään monimuotoisuuteen ja moniäänisyyteen, tarvitaan taustalle tukeva ja turvallinen perusta. Oma kulttuuri ja arvot pitävät työyhteisön kasassa. Ne luovat raamit kaikelle, mitä työyhteisössämme teemme. Varmasti siksi on jopa sanottu, kulttuurin johtaminen on johtajan tärkein tehtävä.