Jos kansa putoaa tekoälyn kyydistä, luottamus murenee

Edelmanin luottamusbarometrin mukaan maailman ihmisistä 35 prosenttia pitää tekoälyä kielteisenä asiana, vain 30 prosenttia myönteisenä.

LinkedIn ja työpaikkojen intrat täyttyvät tekoälypöhinästä. ChatGPT, Copilot, Bard ja kymmenet muut uudet palvelut mullistavat lukuisia toimialoja. Konsulttitoimistot kouluttavat minkä ehtivät – kilpajuoksu on kovaa.

Samaan aikaan ihmiset eri puolilla maailmaa ajattelevat, että kokonaisuus ei ole kenenkään hallinnassa. 

Edelmanin kansainväliseen luottamusbarometriin haastateltiin noin 30 000 vastaajaa 28 eri maassa. Heistä peräti 35 prosenttia piti tekoälyä kielteisenä asiana ja vain 30 prosenttia myönteisenä. Suhtautuminen muutamiin muihinkin tieteen edistysaskeleisiin on samansuuntainen. Esimerkiksi geenilääketiedettä vastustaa 34 prosenttia, kannattajia on 29 prosenttia. 

Globaaliin kyselyyn vastanneista 39 prosenttia ajattelee, että innovaatioiden kehitystä johdetaan yhteiskunnassa huonosti ja vain 22 prosenttia uskoo niitä johdettavan hyvin.

Vuoren kokoinen viestintäongelma

Tieteen edistys on välttämätöntä ihmiskunnan kehitykselle, mutta tieteellä on vuoren kokoinen viestintäongelma. Luottamusbarometrin mukaan ihmiset kaikkialla maailmassa kokevat, että innovaatioiden taustalta puuttuu läpinäkyvyyttä. 

Ei tiedetä, kuka keksintöjä tekee ja miten niiden vaikutukset elämäämme arvioidaan. Luottamus murenee ja kahtiajako syvenee, jos ihmiset kokevat tieteen edistyksen hyödyttävän vain rikkaita. 

Siksi pelkkään tutkimukseen panostaminen ei riitä. Tutkimusten tulokset pitää myös vääntää rautalangasta.

Globaalin luottamusbarometrin mukaan yritykset ovat maailman luotetuimpia instituutitoita, luotetumpia kuin kansalaisjärjestöt, hallitukset tai media. Siksi juuri yritysten tulee panostaa siihen, että innovaatiot kuten tekoäly tai geenilääketiede saadaan tehokkaasti, reilusti ja avoimesti käyttöön yhteiskuntaan – ja että ne tulevat hyväksytyiksi. 

Valtion tai tieteentekijöiden viestintä ei yksin riitä. Noin puolet vastaajista oli sitä mieltä, että tieteentekijät eivät osaa puhua heille. Kansalaiset pitää saada ymmärtämään, mitä esimerkiksi tekoäly on, mihin se vaikuttaa ja millaista osaamista kunkin kannattaa tulevaisuudessa hankkia.

Tuttaviin luotetaan yhtä paljon kuin tutkijoihin

Tutkijoihin innovaatioiden tietolähteenä luottaa 74 prosenttia, mutta sama määrä luottaa omiin tuttaviinsa. Tieteen ja yritysten kannattaakin käyttää myös tavallisia ihmisiä ja eri yhteisöjen vaikuttajia viestinsä läpi saamiseen. Jos ihminen uskoo naapurin Penaa, annetaan Penalle kerrottavaksi tuorein tutkittu tieto. 

Tieteen edistyksen hyväksyminen ei tapahdu itsestään. Luottamus siihen pitää ansaita.

Tieteellistä tietoa ja faktojen pohjalta käytävää julkista keskustelua pitää uskaltaa puolustaa. Jos yritykset vaikenevat, hörhöt ovat joka tapauksessa äänessä. 

Drumin tiedote luottamusbarometrista 31.1.2024