Tunnistatko, kuka sinuun vaikuttaa?

Mediamaisema pursuaa monenlaisia totuuksia ja tulkintoja ympäröivästä maailmasta – jopa valeuutisia. Somesta saa tiedon maailman tapahtumista, mutta kukaan ei takaa, että se olisi totta. Liikkeellä on disinformaatiota, trolleja ja botteja. Kuinka erottaa faktoihin perustuva tieto harhapoluille johtavista vaikuttamisyrityksistä?

Osana Drumin Pro bono -hanketta järjestimme kaksi työpajaa valesisällöistä verkossa Vamos-nuorille. Vamos-nuoret ovat 16–29-vuotiaita, joilla ei tällä hetkellä ole työ- tai opiskelupaikkaa. Aihe selvästi puhutteli nuoria. Ajankohtaisessa ilmiössä kiinni oleva aihevalinta oli myös Drumille luonteva, sillä tavoitteemme on olla yhteiskunnallisesti puhuttelevan viestinnän ykköstoimisto Suomessa. Meille tärkeää oli mahdollisuus saada vaikuttaa nuoriin tiedolla ja samalla herättää keskustelua oivalluttamalla, että ”Hei, tämä aihehan koskettaa juuri minua!”

Emme tienneet valesisältötyöpajoja valmistellessamme, kuinka ajankohtainen aihe lopulta oli. Pääsimme kehittämään nuorten medialukutaitoa hetkenä, jolloin valesisältöjen tunnistaminen sekä faktan ja mielipiteen erottaminen ovat tärkeämpiä kuin koskaan aiemmin. Juuri nyt erimieliset leirit tuottavat täysin erilaista tulkintaa maailman tapahtumista, riippuen mistä päin maailmaa niitä seuraa. Keskeinen kysymys on, mihin tiedonlähteisiin ihmiset pääsevät käsiksi, jos verkko ei ole kaikkien saatavilla ja sosiaalisen median käyttöä rajoitetaan. Samalla logiikalla jokainen saattaa itse tulla rajoittaneeksi maailmaansa yksipuolisen somekuplansa kautta.

Mitä oivalsimme?

Nuoret ovat kriittisiä ja fiksuja median kuluttajia.

Kysyimme, mistä lähteistä nuoret seuraavat uutisia. Onneksemme post-it-lapuille ilmestyi monipuolinen kattaus niin sanottua perinteistä mediaa. Moni kertoi myös sivuuttavansa valesisältöjen levityksestä kuuluisien henkilöiden sanomiset ja bottien kommentit.

Keskustelu paljasti, että nuoret osasivat lukea kriittisesti myös ns. luotettavista lähteistä tulevaa tietoa. Ymmärrettiin, että tilasto voi vääristää todellisuutta ja otsikko ei aina kerro, mistä jutussa on kyse.
Somevirran suodattaminen voi olla työlästä.

Seuraava kiinnostava keskustelu käytiin omasta somevirrasta: Minkälaisia asioita nuoret seuraavat ja ketä he kuuntelevat. Minut kouluttajana yllätti nuorten radikaalitkin toimet oman informaatiotulvan hallitsemiseksi. Useampi nuori oli nimittäin pitänyt somelakkoa, koska koki esimerkiksi Instagramin tuovan eteen todellisuudesta irrotettua ja täydellisyydessään tylsää ulkonäön esittelykulttuuria.
Nuoria kiinnosti, miksi ja miten valesisältöjä tehdään.

Päätimme ottaa pari askelta taaksepäin ja miettiä, miksi valeuutisbisnes on olemassa ja miten tekniikat ovat kehittyneet. Nuoria kiinnosti, mitkä tahot ruokkivat ilmiön olemassaoloa.

Aito vai feikki -visassa esitettyjen kuvien ja videoiden manipulointi koettiin välillä haastavaksi huomata. Monelle uutena asiana tulleet deepfake-videot pelottivat aitoudessaan.

Harvalle oli tullut mieleen, että myös kevyempi sisältö voi olla valeuutinen. Pohdimme, kuinka vakava asia on kertoa valeuutinen ja levittää sitä, jos tarkoitus ei ole paha. Kävimme läpi esimerkin väitetyistä delfiineistä Venetsiassa, jossa video olikin kuvattu 750 kilometrin päässä Sardiniassa. Kiusaus luoda viraalisisältö voittaa joskus tarpeen kertoa totuuden.

Mitä enemmän annoimme nuorten puhua, sitä enemmän opimme itse. Sitä enemmän hyötyä työpajasta oli myös nuorille, jotka tarvitsevat monipuolista medialukutaitoa ja keskusteluvalmiuksia pärjätäkseen arjessa ja löytääkseen paikkansa yhteiskunnassa.

Blogi