Palaute ei ole mielipide, vaan moniäänisen työkulttuurin perusta

Palaute kuuluu työpaikoille. Siitä ei ole kahta sanaa. Sen avulla voidaan kehittää ja parantaa toimintaa, suunnata tekemistä kohti tavoitteita sekä vahvistaa työntekijöiden itseluottamusta. Palaute on moniäänisen työyhteisön kivijalka.

”Mulla olis sulle vähän palautetta.” Tämän kuullessaan monella alkaa puntti tutista. Samaan aikaan kuitenkin haluamme palautetta työstämme enemmän kuin koemme sitä saavamme. Mistä palautteessa työyhteisössä on oikein kyse ja miksi se on niin tärkeää?

Palaute-sanalla saattaa olla ristiriitainen sävy. Huonosti menneestä asiasta on odotettavissa palautetta tai tällaista joutuu antamaan. Todellisuudessa janoamme palautetta, koska toivomme saavamme kehuja. Parhaimmillaan palautteessa on kyse vuorovaikutuksesta, ja sen tulisi olla osa arkea ja työhön liittyviä prosesseja.

Kohti kehittävää palautekulttuuria

Drumissa olemme päättäneet kehittää palautekulttuuria ennen kaikkea kahdesta näkökulmasta.

1. Henkilökohtainen palaute. Sen tavoitteena on osoittaa arvostusta toisten työtä kohtaan. Muistaa sanoa ääneen hyviä asioita – tukea ja kannustaa työkaveria aina, kun on aihetta.
2. Luovan työn kriittinen tarkastelu. Parasta suunnittelua syntyy silloin, kun erilaisia ajatuksia ja ideoita törmäytetään keskenään. Keskinäisen pallottelun lisäksi timanttiset ideat ja konseptit edellyttävät valintoja, karsimista ja kiteytystä. Luovassa prosessissa palaute on kullanarvoista.

Omaan käyttöömme olemme kehittäneet Startti & palaute -työkalun, jonka yhtenä ajatuksena on lisätä palautetta sekä luoda sille raamit. Se on esimerkki, miten palautekulttuuria voi ujuttaa arjen prosesseihin.

Konteksti kirkastaa palautteen

Palautteessa kyse on näkemyksestä suhteessa tavoitteeseen tai kokonaisuuteen. Se on arvokasta vasta kontekstissaan. Jos annan palautetta brändille suunnitteilla olevista väreistä, kyse ei ole omista lempiväreistäni tai siitä, mistä väreistä oletan muiden pitävän. Sen sijaan palautteen tulee perustua sille, mitä haluamme väreillä kertoa, mihin ne liittyvät ja mitä niillä tavoitellaan.

Työkaverin tsemppaaminen tuottaa itsellekin hyvää mieltä. Uutta ja parempaa syntyy positiivisella ja innostavalla otteella. Lisäksi tiiviissä vuorovaikutuksessa negatiivinenkin palaute arkipäiväistyy. Palaute on myös helpompi ymmärtää, kun pystyy hahmottamaan, mihin se liittyy.

Keskeinen osa johtamista, mutta kuuluu kaikille

Työyhteisössä haluamme tulla nähdyksi ja saada työmme näkyväksi. Palautteen janossa on kyse myös hyväksytyksi tulemisesta. Pohjimmiltaan on varmasti kyse pohdinnasta – riitänkö, olenko tehnyt oikeita asioita ja tarpeeksi. Koska johtamisen yksi keskeisiä tehtäviä on tehdä ihmiset ja heidän työnsä näkyväksi, on palautekulttuurin ylläpitäminen ja kehittäminen olennainen osa sitä. Siihen liittyy kiinteästi myös työyhteisöjen psykologinen turvallisuus, jolla taas on linkki työn kokemiseen merkitykselliseksi.

Palautekulttuuria ei muuteta hetkessä tai yhdellä päätöksellä. Sitä tulee johtaa ja tukea työarjen prosesseilla. Jos haluaa saada palautetta, pitää olla valmis antamaan sitä myös itse. Palautekulttuuri on koko työyhteisön asia.