Äänessä-podcast jakso 1: Tuure Boelius – poika, joka tappoi häpeän
Blogi

Äänessä-podcast jakso 1: Tuure Boelius – poika, joka tappoi häpeän

Drumin uusi Äänessä-podcast on sarja oman äänen löytämisestä ja sen saamisesta kuuluville. Podissa jututetaan kiinnostavia ihmisiä siitä, miten oma ääni ja omat mielipiteet muodostuvat, ja miten niillä voi saada aikaiseksi jotain hyvää. Ensimmäinen vieras, tubettaja ja some-tähti Tuure Boelius kertoo muun muassa siitä, miltä tuntuu puhua oman mielenterveyden haasteista ja miksi hän tuli kaapista ulos julkisesti. Tämä sai juontajan pohtimaan negatiivisten tunteiden puuttumista markkinointiviestinnästä.

Hän on pieni, mutta hymyilee kuin suurmies. Kun istumme some-ilmiö Tuure Boeliuksen kanssa mikrofonien ääreen varmistan, että hän tietää, mistä aiomme tänään Äänessä-podcastissa puhua: sukupuoli-identiteetistä, peloista ja mielenterveyden haasteista. Eikä millään yleisellä tasolla, vaan nimenomaan hyvin henkilökohtaisesti.

– Miksi sä menit terapiaan, täräytän kysymyksen ilmoille, ja hetkessä häpeä ravistaa vartaloani. Kuinka minä kehtaan?

Tuure ei takeltele. Hän kertoo avoimesti, millaisia tunteita ja piirteitä äkkijulkisuus sai hänessä aikaan, kun YouTube-tähden ensimmäinen pop-single Eikö sua hävetä singahti välittömästi Spotifyn latauslistan kärkeen. Se oli rankkaa aikaa – hänen läheisilleen. Boelius oppi, että ei enää koskaan halua olla ”mikään kusipää”.

Studion ilmassa on hitunen epämukavuutta, mutta se kelluu minun puolellani pöytää. Kun saan kysyttyä, miltä omasta mielenterveydestä puhuminen tuntuu, vieraani vastaa välittömästi.

”Ei miltään. Siitä pitäisi puhua paljon enemmän.”

Avoimuus on uusi normaali

Me suomalaiset olemme häpeän ammattilaisia. Suomessa elää vahvana jopa termi ”myötähäpeä”. Ikään kuin meillä ei olisi itsemme kanssa riittävästi hävettävää, koemme tarpeelliseksi hävetä myös muiden tekemisiä ja sanomisia. Ikävistä tunteista ja oman mielen haasteista puhuminen hävettää. Mitä tahansa teet, älä myönnä, että se tuntuu vaikealta. Häpeän maksimointi ei kuitenkaan tunnu enää määrittelevän sitä sukupolvea, johon 18-vuotias Tuure Boelius kuuluu. 2000-luvulla syntyneet puhuvat avoimesti suurimmista unelmistaan, peloistaan, ongelmistaan ja siitä, miten he haluavat tulla määritellyiksi ihmisinä. Emotionaalinen avoimuus on nuorten aikuisten uusi normaali. Boelius sanoo jopa, että nuorten homoseksuaalien ei ole tämän päivän Suomessa enää kovin vaikeaa tulla ulos kaapista. Ettei häpeällä ole heistä enää otetta. Heidän tietään on omalta osaltaan raivannut myös Tuure itse kertomalla homoudestaan julkisesti Tube-videollaan.

Tunne on tehokas viesti

Samaan aikaan, kun tunteista puhuminen muuttuu ainakin nuoremmille ikäpolville yhä luontevammaksi, negatiivisistakin tunteista tulee tehokas tapa herättää huomiota ja keskustelua. Negatiivisten tunteiden hyödyntämisestä voisi löytyä uudenlaisia mahdollisuuksia markkinointiviestintään ja vaikuttamiseen. Viime vuonna Turun yliopistossa tehdyssä pro gradu -tutkielmassa selvitettiin, miten negatiivisia tunteita voidaan hyödyntää markkinointiviestinnässä. HelsinkiMission yksinäisyyskampanjoita tutkineessa gradussa selvisi, että häpeän ja syyllisyyden tunteiden käyttäminen on tehokas keino herättää huomiota ja saada aikaan tuloksia.

Negatiiviset tunteet ovat yhtä luonnollinen osa elämäämme kuin hengittäminen. Olisiko markkinointiviestinnässä jo laajemminkin aika puhua helppouden, ylivertaisuuden ja näyttävyyden ohella siitä, että monet asiat ovat myös ikäviä ja niillä on negatiivinen sivumaku? Opeteltaisiinko puhumaan kurjistakin asioista ilman ruikuttamisen, syyttelyn ja häpeän leimaa? Uusi, nouseva yleisömme ainakin taitaa olla siihen valmis.

Kuten Boelius ensimmäisessä biisissään laulaa, ”ei kuule haittaa”.

 

Esimerkkiä vaikeista asioista puhumiseen voit hakea Äänessä-podcastista, jonka ensimmäisessä jaksossa on vieraana tubettaja, laulaja, some-persoona ja näyttelijä Tuure Boelius. Voit kuunnella Äänessä-podcastin jaksot missä järjestyksessä tahansa. Löydät ne aina täältä:

 

 

Lue seuraavaksi